Uopm mien menyuu

Wikipidia β

Iikanamiks a di suoshal sayans we analaiz di prodokshan, dischribiuushan, ahn kansomshan a gudz ahn sorvis. Di torm iikanamiks kom frahn di Ienshent Griik οἰκονομία (oikonomia, “manijment a wahn ousuol, administrieshan”) frahn οἶκος (oikos, “house”) + νόμος (nomos, “kostam” aar “laa”) ahn a frahn yaso di ruul dem a di ous(uol) kom”. Di korent iikanamik magldem kom op outa di braada fiil a palitikal iikanami political economy ina di liet 19t senchr1i. Wahn mieja push fi di divelopment a madan iikanamiks a did di disaya fi yuus wahn empirikal apruoch we muor rizembl di fizikal sayansdem.

Iikanamiks iem fi eksplien ou ikanami wok ahn ou iikanamik iejent agents intarak. Iikanamik analisis yuuz chuu di uola di sosayati, ina bizniz, fainans ahn govament, bot ina kraim tu, edikieshan, di fambili, elt, laa, palitiks, rilijan, di suoshal institiushandem, waar, ahn sayans. Chuu di domien a iikanamiks a ekspan uov ina di suoshal sayansdemsocial sciences, dehn diskraib it az iikanamik impiirializim.

Sortn ahn sortn daimenshan a iikanamiks av som jenaral distingshan bitwiin dem. Di praimeri teksbuk distingshan a bitwiin maikroiikanamiks, we diil wid di biievia a biesik eliment ina di iikanami, inkluudin wanwan maakit ahn iejent (laik kansiuuma ahn form, baya ahn sela), ahn makroiikanamiks, we diil wid mataz we afek wahn uol iikanami, inkluudin anemplaiment, inflieshan, iikanamik gruot, ahn maniteri ahn fiskal palisi. Ada distingshan inkluud: bitwiin pazitiv iikanamiks (we eksplien “wa bi”) ahn naamativ iikanamiks (we sopuot “wa fi bi”); bitwiin iikanamik tiiri ahn aplaid iikanamiks; bitwiin mienschriim iikanamiks (muor “aatadaks” we diil wid di “rashanaliti-individiualizim-iikwilibriom neksos”) ahn hechrodaks iikanamiks (muor “radikal” we diil wid di “instichuushan-ischri-suoshal schrokcha neksos”), ahn bitwiin rashanal ahn biieviaral iikanamiks.