Klasikal myuuzik

Klasikal myuuzik a aat myuuzik projuus ar ruut ina di chradishan a Westan myuuzik, inkluudn buot litoerjikal (rilijos) ah sekiula myuuzik. Wails wah simila toerm azwel yuuz fi refa tu di piiriad frah 1750 tu 1820 (di Klasikal piiriad), dis aatikl a bout di braad span a taim frah rofli di 11t senchri tu di prezant die, we ingkluud di Klasikal piiriad ah vierios adaels piiriad. Di senchral naam a dis chradishan eh-kuodifai bitwiin 1550 ah 1900, we nuo az di kaman praktis piiriad. Di mieja taim divijan a klasical myuuzik a so: di heorli myuuzik piiriad, we ingkluud di Midiival (500–1400) ah di Renesans (1400–1600) eradem; di kaman praktis piiriad, we ingkluud di Baruok (1600–1750), Klasikal (1750–1820), ah Romantik eradem (1804–1910); ah di 20t senchri (1901–2000) we ingkluud di madan (1890–1930) we uovalap frah di liet 19t-senchri, di ai madan (migl 20t-senchri), ah kantempareri ar puosmadan (1975–2015) eradem.

Montaaj a klasikal myuuzik kompuoza. Frah lef tu rait:
Tap ruo: Antonio Vivaldi, Johann Sebastian Bach, George Frideric Handel, Wolfgang Amadeus Mozart, Ludwig van Beethoven;
sekan ruo: Gioachino Rossini, Felix Mendelssohn, Frédéric Chopin, Richard Wagner, Giuseppe Verdi;
tod ruo: Johann Strauss II, Johannes Brahms, Georges Bizet, Pyotr Ilyich Tchaikovsky, Antonín Dvořák;
batam ruo: Edvard Grieg, Edward Elgar, Sergei Rachmaninoff, George Gershwin, Aram Khachaturian