Nelson Mandela

Nelsn (Nelson) Rolihlahla Mandela (Xhosa pronunciation: [xoˈliɬaɬa manˈdeːla] weh baan 18 Julai 1918 a Transkei, Sout Afrika ah ded 5 Disemba 2013. Im a weh di faama Prizident a Sout Afrika, di fos blak chiif egzekitiv ah di fos fi ilek ina wah fuli riprizentitiv dimokratik ilekshan, wah afis we ih uol frah 1994 tu 1999. Bifuo ih prizidensi, Mandela wena wa anti-apaataid aktivis, di liida fi di Afrikan Nashinal Kanggres (African National Congress), adawaiz nuon az ANC, frah 1991 tu 1997, an a im weh foun Umkonto we Sizwe (Umkhonto we Sizwe) - di aam wing fi di Afrikan Nashinal Kanggres. Im a weh aalsuo di Jinaral Sekichri a di Non-Alain Muuvment frah 1998 tu 1999. Az fi im palitikal viuu dem, im a weh wah Afrikan Nashinalis ah dimakratik suoshalis. Im a weh aalsuo di silibrietid elda stietsman uu aalwiez vais ih opinian pah nof difran-difran tapik. Ina Sout Afrika deh kaal im Madiba, wah anareri taikl adap bai di eldadem a Mandela klan. Di taikl kom fi bi sinanimos wid Nelsn Mandela.

Nelson Mandela

Nelsn Mandela ina 2008

Posnal infamieshan

Baan: 18 Julai 1918
Ded: 5 Disemba 2013
Nashinaliti: Sout Afrikan

Profeshnal infamieshan

Profeshan: Laaya, Aktivis, Palitishan, Filanchrapis
Muuvment: Anti-Apaataid Muuvment

Ih Yong Diez

Mandela a weh Shosa (Xhosa), baan tu di Tembu raayal fambili. Im weh go a Fuot Ier Yunivoersiti (Fort Hare University) ah Yunivoersiti a Witwaatazran (University of Witwatersrand) go stodi laa. Wen im weh liv a Juoanisboerg im laan nof bout anti-koluonial palitiks ah get invalv ina i. A so mek im jain di ANC ah bikomz di foundin memba a di yuut sekshan nuon az di Yuut Liig. Afta di Afrikaana mainariti govament, we bilangz tu di Nashinal Paati weh establish apaataid - wah sistim a rieshal segrigieshan weh shuo fievritizim fi wait piipl ah diskriminieshan gens blak piipl - ina 1948, Mandela weh raiz ina papilariti ina di ANC anti-apaataid Difayans Kyampien ina 1952. Dat weh elp fi get im apaintid suuprintendant a di ANC Transvaal chapta az wel az di prizident Kanggres a di Piipl ina 1955. Wail im wena woerk az a laaya, a nof-nof taim im deh ares im fi insait di piipl dem fi stanop fi deh raits.

Rivaluushineri Aktiviti

Di Sout Afrikan kuot weh kanvik im pah di chaaj a sabataaj, azwel az fi ada kraim komit wail ih wena liid di muuvment gens apaataid. In akaadans wid in kanvikshan, Mandela saab 27 yier a prizn, nof a dem pen pah Roben Ailant (Robben Island). Afta ih weh riliis frah prizn pah 11 Febiweri 1990, Mandela sopuot rikansilieshan ah niguosieshan, ah elp liid di chranzishan tuwaadz molti-rieshal dimakrisi ina Sout Afrika. Di fiokos a ih govament a weh fi mashop apaataid we weh passibl chruu instityuushinal riesizim. Sins di en a apaataid, Mandela weh get nof-nof bigop frah difran-difran smadi, hinkluudn ih faama opuonentdem. Mandela risiib wol iip a awaad uoba fuo dekied, di muos nuotebl wan a weh di Nuobel Piis Praiz ina 1993.