Yuunaitid Stiet a Mexiko
Estados Unidos Mexicanos
Flag of Mexico.svg Coat of arms of Mexico.svg
Himno Nacional Mexicano
Mexico (orthographic projection).svg
Jinaral Infamieshan
Kiapital: Mexiko Siti
Ofishal langwij: Panish
Adminischrieshan
Govament:
• President: Enrique Peña Nieto
• :
Ieria: 1 964 375 km²
Papilieshan: 119 530 753
Densiti: 57
Adaels sitn
Koransi:
Kaalin kuod: +52
ISO 3166 kuod: 484 / MX / MEX
Intanet TLD: .mx

Di Yuunaitid Stiet a Mexiko adawaiz nuo az Mexiko (Panish: México) a wah fedaral kanstityuushanal ripoblik we de ina Naat Amoerka. Iab wah baada wid di Yunaitid Stiet; pah di soutiis kuos a Guatimaala, Biliiz, ah di Kiaribiyan Sii; ah pah di iis bai di Golf a Mexiko. Ia di fif laajis konchri ina di Amoerkaz bai tuotal ieria ah di 14t laajis indipendant nieshan ina di wol. Mexiko ab 109 milian smadi we lib de ah rangk 11t az konchri wid di muos smadidem. Ia wah fedarieshan we ab 31 stiet an wahn Fedaral Distrik, di kiapital, Mexiko Siti.

Ina prii-Kolombian Mexiko, wuoliip a indijinos kolcha eh-de bout (Olmek, Toltek, Tiotihuakan, Maya, ah Aztek). Ina 1521 Spien tek di lan we Mexiko de tide, an eh-kaali Nyuu Spien, bot Mexiko gien indipendans ina 1821. Afta Mexiko indipendans uoliip a ikanamik prablem ampa dem ah deh luuz uoliip a deh terichri tu.

Mexiko a wah riijanal powa, di onggl Latn Amoerkan nieshan we de paat a di Aaganizieshan fi Ikanamik Kaaparieshan ah Divelopment, sens 1994, ah a wah migl-ingkom konchri. Mexiko a nyuuli indoschrialaiz nieshan ah ab di 11t laajis ikanami ina di wol bai GDP. Mexiko ikanami ab chrang lingk wid NAFTA. Ousomeba, di laaj ingkom distribyuushan ah di wuoliip a jrog vailens a ishiu a kansoern.